perjantai 10. huhtikuuta 2015

ESINEET: Tiia & Jemina

Tiia: passi
Tarkastelun kohteena on passi vuodelta 1915, jolloin Suomi kuului vielä Venäjään. Passin teksti on kirjoitettu venäjäksi, suomeksi sekä ruotsiksi, ja se on oleskelemista varten Venäjän keisarikunnassa Suomen syntyperäiselle asukkaalle elokuun 21. päivään vuonna 1916.

Passi on myönnetty kaksi vuotta ennen Suomen itsenäistymistä, kun Suomi oli vielä Venäjän vallan alla ja omasi autonomisen aseman. Se tarkoitti, että Suomi sai säilyttää Ruotsin vallan aikaisen virallisen kielen, uskonnon sekä lainsäädännön ja sai oman hallinnon ja oikeusjärjestelmän. Kuitenkin vuosina 1908–1917 oli Suomessa toinen sortokausi, jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomea.

Passilla on aikoinaan päässyt lyhyeksi ajaksi Venäjän keisarikuntaan vierailulle esimerkiksi matkustamista varten ja se on myönnetty Iisakki Villenpoika Leskiselle, joka on kotoisin Rytkyn kylästä, Kiuruveden pitäjästä, Kuopion läänistä. Hän on passin mukaan naimaton työmies ja uskonnoltaan luterilainen.

Tarkasteltavana lähteenä passi on virallisena asiakirjana hyvinkin luotettava.


Jemina: tutkintotodistus
Emil Virtasen (s. 5.4.1893) tutkintotodistus Jaalan Kimolan ylemmästä kansakoulusta vuodelta 1904, kun hän oli 11-vuotias. Todistuksesta käy ilmi Emilin kouluarvosanat ja oppiaineita ovat siihen aikaan olleet uskonoppi, äidinkieli (lukeminen ja kirjalliset harjoitukset erikseen), maantiede, historia, laskento, muoto-oppi, luonnontiede, piirustus, kaunokirjoitus, laulu, voimistelu ja käsityöt. Arvosanat ovat annettu asteikolla yhdestä kymmeneen.

Vuonna 1904 ei vielä ollut oppivelvollisuutta, joten koulunkäynti oli vapaaehtoista. Suomi oli myös Venäjän alaisuudessa, vaikkakin omasi autonomisen aseman. Ajanjaksolla 1899–1905 oli myös ensimmäinen sortokausi, jolloin Venäjä pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa, toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa venäläistämispolitiikkaa Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.

Kansakoulu oli tuohon aikaan kuusivuotinen oppilaitos ennen kuin se lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Tutkintotodistus teki koulunkäynnistä virallisempaa ja sen kautta sai todistusta työlleen ja vaivannäölleen. Merkitys on nykypäivänä hyvin samanlainen kuin ennen.

Lähteenä todistus on hyvä, sillä se on virallinen asiakirja koulun johtajan allekirjoituksella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti